Kuka tekee pelastussuunnitelman koululle tai kunnalle?
Kuka tekee pelastussuunnitelman koululle tai kunnalle?
Pelastussuunnitelman koululle tai kunnalle voi laatia kiinteistön omistaja, haltija tai toiminnan harjoittaja itse, mutta käytännössä suunnitelma tilataan usein alan ammattilaiselta. Pelastuslaki velvoittaa nimenomaan kiinteistön omistajaa tai haltijaa huolehtimaan siitä, että suunnitelma on laadittu ja ajan tasalla. Tässä artikkelissa käymme läpi, kenen vastuulla laadinta on, mitä laki vaatii ja miten prosessi etenee käytännössä.
Kenen vastuulla pelastussuunnitelman laatiminen on?
Pelastussuunnitelman laadintavastuu on kiinteistön omistajalla, haltijalla tai toiminnan harjoittajalla. Kouluympäristössä tämä tarkoittaa käytännössä kuntaa tai muuta ylläpitäjää, joka vastaa rakennuksesta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta. Vastuu ei siirry rehtorille tai opettajille, vaikka heillä onkin tärkeä rooli suunnitelman toimeenpanossa.
Pelastuslaki velvoittaa nimenomaan kiinteistön omistajaa ja haltijaa sekä toiminnan harjoittajaa huolehtimaan paloturvallisuudesta. Kunnassa tämä vastuu kuuluu tyypillisesti sivistystoimelle tai tekniselle toimelle riippuen siitä, miten kiinteistöhallinto on järjestetty. Käytännössä vastuuhenkilö kannattaa nimetä selkeästi, jotta suunnitelma pysyy ajan tasalla eikä jää roikkumaan organisaation sisällä.
Jos kiinteistössä toimii useampi toimija, kuten koulu ja iltapäiväkerho saman katon alla, kaikkien osapuolten on tunnettava pelastussuunnitelma ja sovittava yhteisistä käytännöistä. Tällöin kokonaisvastuu pysyy silti kiinteistön omistajalla tai haltijalla.
Mitä pelastuslaki vaatii koululta ja kunnalta?
Pelastuslaki edellyttää pelastussuunnitelmaa kouluille, oppilaitoksille ja päiväkodeille. Sama velvoite koskee myös kirjastoja, kirkkoja, urheilu- ja näyttelyhalleja, teattereita, liikenneasemia, messualueita, moottoriratoja ja huvipuistoja. Kunnalla on siis laaja velvoite huolehtia pelastussuunnitelmista useissa eri kohteissaan.
Laki ei määrittele suunnitelman tarkkaa muotoa, mutta sen sisällölle on selkeät vaatimukset: suunnitelmassa on tunnistettava riskit, kuvattava toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi ja annettava ohjeet siitä, miten toimitaan onnettomuuden sattuessa. Suunnitelma on myös saatettava kaikkien kiinteistössä työskentelevien ja siellä säännöllisesti oleskelevien tietoon.
Pelastussuunnitelma ei ole kertaluonteinen dokumentti, vaan se on pidettävä ajan tasalla toiminnan ja olosuhteiden muuttuessa. Kunnissa tämä tarkoittaa, että esimerkiksi remonttien, tilamuutosten tai henkilöstövaihdosten yhteydessä suunnitelma on tarkistettava.
Voiko pelastussuunnitelman tehdä itse vai tarvitaanko asiantuntija?
Pelastussuunnitelman voi periaatteessa tehdä itse, mutta koulujen ja kuntakohteiden monimutkaisuuden vuoksi ammattilaisen käyttö on usein järkevää. Itse laadittu suunnitelma saattaa jäädä puutteelliseksi, jos riskejä ei tunnisteta kattavasti tai lainsäädännön vaatimuksia ei tunneta riittävän hyvin.
Ammattilainen tuntee pelastuslain vaatimukset ja osaa tunnistaa kohdekohtaiset riskit systemaattisesti. Me autamme kouluja ja kuntia laatimaan pelastussuunnitelmat, jotka vastaavat viranomaisten vaatimuksia ja palvelevat käytännön arjen tarpeita. Asiantuntija tuo mukanaan myös näkemyksen siitä, millainen alkusammutuskalusto kohteeseen sopii ja onko esimerkiksi jauhesammuttimien tai muiden sammutusvälineiden sijoittelu asianmukainen.
Palveluna tilattu pelastussuunnitelma säästää aikaa ja vähentää virheiden riskiä. Kunnissa, joissa kohteita on paljon, ulkoistaminen on usein myös kustannustehokasta.
Mitä pelastussuunnitelman tulee sisältää koulussa tai kunnassa?
Koulun tai kuntakohteen pelastussuunnitelman on katettava vähintään rakennuksen ja toiminnan riskit, alkusammutus- ja pelastuskaluston sijainti, poistumisreitit ja kokoontumispaikat sekä vastuuhenkilöt ja toimintaohjeet hätätilanteessa. Suunnitelmassa on myös kuvattava, miten henkilöstölle tiedotetaan ja miten harjoitukset järjestetään.
Riskien arviointi ja kalusto
Riskikartoituksessa käydään läpi rakennuksen erityispiirteet, kuten suuret henkilömäärät, liikuntarajoitteiset käyttäjät tai erityistilat, kuten kemian luokkahuoneet. Kaluston osalta suunnitelmaan kirjataan sammuttimien, palovaroittimien ja muiden turvavälineiden sijainti ja kunto. Käsisammuttimen tarkastus tulee tehdä vuosittain SM-asetuksen mukaisesti, ja tämä on hyvä kirjata osaksi suunnitelman ylläpitorutiineja.
Poistuminen ja vastuut
Poistumissuunnitelmassa on huomioitava kaikki käyttäjäryhmät, myös lapset ja mahdolliset liikuntarajoitteiset henkilöt. Vastuut on nimettävä selkeästi: kuka johtaa evakuointia, kuka tarkistaa tilat ja kuka ottaa yhteyttä pelastuslaitokseen. Selkeä vastuunjako tekee toiminnasta sujuvaa myös stressaavassa tilanteessa.
Miten pelastussuunnitelma hyväksytetään viranomaisilla?
Pelastussuunnitelmaa ei tarvitse erikseen hyväksyttää viranomaisilla, mutta se on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle. Pelastusviranomainen voi tarkastaa suunnitelman esimerkiksi palotarkastuksen yhteydessä ja antaa ohjeita sen kehittämiseksi.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että suunnitelman on oltava aina ajan tasalla ja helposti saatavilla. Palotarkastuksessa viranomainen voi pyytää nähtäväksi myös kaluston kunnossapitotiedot ja henkilöstön koulutushistorian. Me tulemme paikan päälle kartoittamaan kohteen, laadimme suunnitelman ja käymme sen läpi yhdessä asiakkaan kanssa, jotta kaikki tarvittava on kunnossa mahdollista tarkastusta varten. Lisätietoa palvelustamme löydät yrityksille ja taloyhtiöille suunnatuista palveluistamme.
Kuinka usein pelastussuunnitelma pitää päivittää?
Pelastussuunnitelma on tarkistettava vähintään silloin, kun rakennuksen käyttötarkoitus tai toiminta muuttuu olennaisesti. Käytännössä vuosittainen tarkistus on suositeltava käytäntö, koska henkilöstö, tilat ja riskit voivat muuttua nopeastikin.
Kouluympäristössä luonteva tarkistushetki on lukuvuoden alku, jolloin uudet opettajat ja muut vastuuhenkilöt perehdytetään suunnitelmaan. Kuntakohteissa päivitystarve voi syntyä myös remonttien, tilamuutosten tai uusien toimijoiden myötä. Myös kaluston kunnossapito on osa ylläpitoa: käsisammuttimien vuosittainen tarkastus on lakisääteinen velvoite, ja se kannattaa kytkeä osaksi suunnitelman päivitysrutiinia.
Suunnitelman päivittäminen ei tarkoita aina koko dokumentin uudelleenkirjoittamista. Usein riittää, että vastuuhenkilöt, yhteystiedot ja mahdolliset tilamuutokset päivitetään ja henkilöstölle tiedotetaan muutoksista. Meillä on kokemusta myös olemassa olevien suunnitelmien päivittämisestä, joten apua saa myös silloin, kun pohja on jo olemassa mutta kaipaa ajantasaistamista.
Haluatko varmistaa, että koulunne tai kuntakohteenne pelastussuunnitelma on lainmukainen ja käytännönläheinen? Pyydä meiltä tarjous pelastussuunnitelmasta niin sovitaan kartoituskäynnistä.