Miten kirkon paloturvallisuus järjestetään?
Miten kirkon paloturvallisuus järjestetään?
Kirkon paloturvallisuus järjestetään pelastuslain velvoitteiden mukaisesti: kirkkorakennukselle laaditaan pelastussuunnitelma, tiloihin sijoitetaan asianmukainen alkusammutuskalusto ja kalusto huolletaan säännöllisesti. Vastuu kuuluu kiinteistön omistajalle, haltijalle ja toiminnan harjoittajalle. Alla käymme läpi keskeisimmät kysymykset, joita seurakuntien talouspäälliköt ja kiinteistöistä vastaavat henkilöt kohtaavat kirkon palosuojelua järjestäessään.
Mitä erityisvaatimuksia kirkkorakennuksille on paloturvallisuudessa?
Kirkko on pelastuslain tarkoittama kokoontumistila, jolle vaaditaan kirjallinen pelastussuunnitelma. Pelastuslaki velvoittaa kiinteistön omistajan, haltijan ja toiminnan harjoittajan huolehtimaan paloturvallisuudesta. Kirkkorakennuksiin sovelletaan samoja yleisiä paloturvallisuusmääräyksiä kuin muihinkin yleisiin kokoontumistiloihin, kuten teattereihin, kirjastoihin ja liikenneasemiin.
Kokoontumistilana kirkko asettaa erityisiä vaatimuksia poistumisreittien merkinnälle, alkusammutuskaluston sijoittelulle ja henkilökunnan paloturvallisuusosaamiselle. Seurakunnalla voi olla useita eri rakennuksia, kuten pääkirkko, siunauskappeli ja seurakuntakeskus, ja jokainen niistä edellyttää omaa paloturvallisuusarviointia. Siunauskappelin paloturvallisuus on syytä tarkastella erikseen, sillä tilat voivat olla käytössä harvemmin mutta silti täynnä ihmisiä juuri haavoittuvimmissa tilanteissa.
Millaisia paloturvallisuusriskejä kirkkoihin liittyy?
Kirkkorakennuksiin liittyy useita paloturvallisuusriskejä, jotka johtuvat rakennusten iästä, materiaaleista ja käyttötarkoituksesta. Vanhat puurakenteet, kynttiläkäyttö, sähköiset urkujärjestelmät ja arvokas irtaimisto muodostavat yhdessä riskikokonaisuuden, johon kannattaa varautua suunnitelmallisesti.
Kirkkorakennusten yleisimpiä paloturvallisuusriskejä ovat:
- Vanhat puurakenteet kuten kattotuolit, lattiat ja penkit, jotka voivat syttyä helposti
- Kynttilät ja avotuli liturgisessa käytössä, erityisesti hautajaisissa ja joulujumalanpalveluksissa
- Sähköiset urut ja äänentoistojärjestelmät, joiden vanhenevat sähköasennukset voivat muodostaa riskin
- Historiallinen irtaimisto kuten tekstiilit, alttaritaulut ja puuveistokset, jotka voivat levittää paloa nopeasti
- Harva käyttö tietyissä tiloissa, jolloin alkava palo voi jäädä pitkään huomaamatta
Kirkkorakennuksen palosuojelu on erityisen tärkeää myös kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Korvaamattomat taideteokset ja rakennushistorialliset yksityiskohdat menetetään tulipalossa lopullisesti, joten ennaltaehkäisy ja nopea alkusammutuskyky ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Miten alkusammutuskalusto sijoitetaan kirkkoon?
Kirkossa alkusammutuskalusto sijoitetaan niin, että se on helposti saavutettavissa kaikista tiloista ilman esteitä. Sammuttimien tulee olla näkyvillä, merkittyinä asianmukaisesti ja sijoitettuina poistumisreittien läheisyyteen. Eri tiloihin soveltuvat eri sammutintyypit riippuen siitä, millainen paloriskiprofiili tilassa on.
Kirkkorakennuksen eri tiloihin suositellaan seuraavia sammutintyyppejä:
- Kirkkosali ja kuori: jauhesammutin soveltuu hyvin laajoihin tiloihin, joissa voi esiintyä erilaisia palokuormia
- Sähkötilat ja urkuhuone: hiilidioksidisammutin on turvallinen valinta sähkölaitteistojen läheisyyteen, koska se ei jätä jälkiä
- Keittiö ja seurakuntakeskus: nestesammutin tai rasvapaloja varten soveltuva sammutin on suositeltava valinta
Sammuttimien sijoittelussa kannattaa huomioida myös se, että kirkossa voi olla vierailijoita, jotka eivät tunne tiloja ennalta. Selkeät poistumisreittimerkinnät ja näkyvät sammuttimet auttavat kaikkia toimimaan oikein hätätilanteessa.
Kuinka usein kirkon palosammuttimet tulee huoltaa?
Kirkon palosammuttimet tulee tarkastaa vuosittain. Sisäministeriön asetus käsisammuttimien tarkastuksesta ja huollosta velvoittaa vuosittaiseen tarkastukseen, ja lisäksi sammuttimille tehdään perusteellisempi määräaikaishuolto säännöllisin väliajoin. Tarkastukset on tehtävä Tukesin hyväksymässä huoltolaitoksessa.
Me tulemme paikan päälle tekemään sammutintarkastuksen kirkon tiloissa ilman tunti- tai kilometriveloituksia. Tämä tarkoittaa, että seurakunta tietää etukäteen tarkasti, mitä palvelu maksaa. Sopimusperusteinen tarkastus on käytännöllisin tapa varmistaa, että kalusto on aina kunnossa eikä tarkastusvälejä unohdeta kiireisessä arjessa.
Säännöllinen huolto on erityisen tärkeää kirkkorakennuksissa, joissa sammuttimia ei välttämättä käytetä vuosiin. Käyttämätönkin sammutin voi menettää toimintakykynsä, jos sitä ei tarkasteta ja huolleta asianmukaisesti.
Kenen vastuulla kirkon paloturvallisuus on?
Kirkon paloturvallisuudesta vastaavat pelastuslain mukaan kiinteistön omistaja, haltija ja toiminnan harjoittaja. Käytännössä tämä tarkoittaa seurakuntaa tai seurakuntayhtymää, jonka talouspäällikkö tai kiinteistöpäällikkö vastaa paloturvallisuuden käytännön järjestelyistä.
Vastuun jakautuminen on hyvä määritellä selkeästi seurakunnan sisällä:
- Kiinteistöstä vastaava henkilö huolehtii sammutinkaluston kunnossapidosta, tarkastuksista ja pelastussuunnitelman päivittämisestä
- Toiminnan johtaja vastaa siitä, että henkilökunta ja vapaaehtoiset tuntevat pelastussuunnitelman ja osaavat toimia hätätilanteessa
- Tapahtumien järjestäjät vastaavat siitä, että erityistilaisuuksissa, kuten joulukirkossa tai hautajaisissa, paloturvallisuus on huomioitu osallistujamäärän mukaisesti
Vastuun selkeä jakaminen ehkäisee tilanteen, jossa kukaan ei tunne olevansa vastuussa ja tarkastukset jäävät tekemättä.
Miten pelastussuunnitelma laaditaan kirkolle?
Kirkon pelastussuunnitelma laaditaan kartoittamalla rakennuksen paloriskit, poistumisreitit, sammutuskaluston sijainnit ja vastuuhenkilöt. Suunnitelmassa tulee huomioida kirkkorakennuksen erityispiirteet, kuten suuri kokoontumiskapasiteetti juhlapäivinä, liikuntarajoitteiset seurakuntalaiset ja arvokas irtaimisto.
Hyvä pelastussuunnitelma kirkkorakennukselle sisältää vähintään:
- Kuvauksen rakennuksesta, sen käyttötarkoituksesta ja erityisriskeistä
- Poistumisreittien ja kokoontumispaikkojen merkinnät pohjapiirustukseen
- Alkusammutuskaluston sijainnit ja tyypit
- Vastuuhenkilöiden yhteystiedot ja toimintaohjeet hätätilanteessa
- Ohjeet erityistilaisuuksia, kuten joulujumalanpalveluksia ja hautajaisia, varten
- Suunnitelman päivitysvälin ja vastuuhenkilön
Pelastussuunnitelma ei ole kertaluonteinen dokumentti, vaan se tulee päivittää aina, kun rakennuksessa tai toiminnassa tapahtuu muutoksia. Me autamme seurakuntia pelastussuunnitelman laadinnassa niin, että se täyttää lakisääteiset vaatimukset ja palvelee käytännön toimintaa arjessa.
Kirkkorakennuksen paloturvallisuus on kokonaisuus, jossa laki, rakennuksen erityispiirteet ja käytännön toiminta kietoutuvat yhteen. Jos haluat varmistaa, että seurakunnan kiinteistöt ovat kunnossa, pyydä meiltä tarjous kirkon paloturvallisuuskartoituksesta ja me hoidamme loput.