Pelastussuunnitelma ei koske vain tulipaloja. Se selvittää myös, miten rakennus tai kiinteistö varautuu tilanteisiin, joissa viranomaisapua ei välttämättä saa nopeasti. Omatoiminen varautuminen poikkeusoloihin on lakisääteinen osa pelastussuunnitelmaa, ja sen merkitys korostuu erityisesti taloyhtiöissä ja yrityksissä, joissa yksittäinen päätös vaikuttaa moneen ihmiseen kerralla.

Mitä poikkeusolot tarkoittavat

Poikkeusolot ovat yhteiskunnan tila, jossa jokin uhka on niin vakava, että se vaarantaa yhteiskuntajärjestyksen tai väestön turvallisuuden. Kyse ei ole pelkästään sodasta tai sotilaallisesta kriisistä, vaan myös laajamittaisista luonnonkatastrofeista, vakavista häiriöistä kriittisessä infrastruktuurissa tai muista tilanteista, joissa normaalit yhteiskunnan toiminnot häiriintyvät merkittävästi.

Keskeinen piirre poikkeusoloissa on se, että viranomaisapu ei välttämättä ole nopeasti saatavilla. Pelastuslaitos, poliisi ja terveydenhuolto voivat olla ylikuormittuneita, ja avun odottaminen voi kestää tunteja tai pidempään. Tämä tarkoittaa, että kiinteistön asukkaiden ja henkilöstön on pärjättävä omin voimin ainakin alkuvaiheessa.

Omatoiminen varautuminen ei tarkoita, että jokaisen pitäisi varautua kaikkeen mahdolliseen. Se tarkoittaa, että kiinteistössä on selkeä suunnitelma, tarvittavat välineet ja riittävä tieto siitä, miten toimitaan, kun normaalit tukiverkot eivät ole käytettävissä. Taloyhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle tämä on konkreettinen vastuukysymys.

Omatoiminen varautuminen poikkeusoloihin kuuluu pelastussuunnitelmaan

Pelastussuunnitelman sisältö on määritelty pelastuslaissa ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta. Asetus edellyttää nimenomaisesti, että pelastussuunnitelmassa selvitetään, miten omatoiminen varautuminen toteutetaan poikkeusoloissa. Pelastussuunnitelman sisältö ei siis rajoitu pelkästään tulipaloihin tai arkisiin vaaratilanteisiin, vaan sen on katettava myös laajemmat häiriötilanteet.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että suunnitelmassa arvioidaan, kuinka pitkään kohde pärjää ilman ulkopuolista apua. Taloyhtiössä tämä koskee esimerkiksi lämmitystä, vesihuoltoa ja tiedottamista asukkaille. Yrityksille suosittelemme lisäksi suunnittelemaan etukäteen, miten toiminta voidaan keskeyttää turvallisesti tarvittaessa, jotta henkilöstö ja omaisuus eivät vaarannu.

Poikkeusolot huomioiva pelastussuunnitelma ei ole pelkkä muodollisuus. Se on asiakirja, jonka avulla kiinteistön haltija voi osoittaa, että varautuminen on harkittu ja dokumentoitu. Vastuu suunnitelman laatimisesta on rakennuksen tai kohteen haltijalla, joka tekee sen yhteistyössä rakennuksessa toimivien toiminnanharjoittajien kanssa. Suunnitelmasta on myös tiedotettava kiinteistön käyttäjille, ja tiedottamisvastuu on haltijalla.

Suunnitelmaa ei tarvitse hyväksyttää viranomaisella, mutta viranomainen voi arvioida sen sisältöä. Oikeudellinen vastuu on aina haltijalla. Suunnitelmalle ei ole laissa määrättyä kiinteää päivitysväliä, mutta se on pidettävä ajan tasalla. Suosittelemme tarkistamaan sen vähintään kerran vuodessa.

Väestönsuoja ja väestönsuojan käyttöönottosuunnitelma

Väestönsuoja on rakenteellisesti suojattu tila, joka on tarkoitettu suojaamaan ihmisiä vakavissa kriisitilanteissa. Se ei ole pelkästään historiallinen jäänne, vaan toimiva osa kiinteistön varautumista, johon liittyy selkeitä lakisääteisiä velvoitteita.

Yksi keskeisimmistä vaatimuksista on, että väestönsuojan käyttöönoton 72 tunnissa on oltava mahdollista. Tämä tarkoittaa, että suoja ei voi olla täynnä tavaraa tai muuten käyttökelvoton. Kiinteistön haltijan on varmistettava, että suoja on tarvittaessa nopeasti otettavissa käyttöön. Käyttöönotto- ja käyttösuunnitelma voi olla pelastussuunnitelman liite tai erillinen asiakirja. Pelastussuunnitelmassa on kuitenkin mainittava, mistä tämä asiakirja löytyy.

Väestönsuojan tiiveyskoe on tehtävä vähintään kymmenen vuoden välein. Tiiveyskoe varmistaa, että suoja täyttää sille asetetut suojausvaatimukset ja että sen ilmanvaihto- ja suodatusjärjestelmät toimivat asianmukaisesti. Tiiveyskokeen laiminlyönti on yleinen puute, joka voi tulla ilmi vasta silloin, kun suojaa oikeasti tarvittaisiin.

Väestönsuojan varusteet on pidettävä kunnossa ja tarkistettava säännöllisesti. Tähän kuuluvat muun muassa ensiapuvälineet, suodattimet ja muut lakisääteiset tarvikkeet. Taloyhtiön hallituksen on hyvä tietää, mitkä varusteet suojaan kuuluvat ja missä kunnossa ne ovat.

Varautuminen sähkökatkoon

Varautuminen sähkökatkoon on yksi konkreettisimmista omatoimisen varautumisen osa-alueista. Sähkökatko voi syntyä myrskystä, teknisestä viasta tai laajemmasta häiriöstä verkossa, ja sen kesto voi vaihdella tunneista useampiin päiviin.

Sähkökatkon aikana hissit eivät toimi, mikä vaikuttaa erityisesti liikuntarajoitteisiin asukkaisiin ja ylimpien kerrosten asukkaisiin. Taloyhtiön varautuminen tarkoittaa käytännössä myös sitä, että tämä on huomioitu etukäteen ja tarvittaessa kommunikoitu asukkaille. Lisäksi sähkökatkon aikana kynttilöiden ja tulisijojen käyttö lisääntyy, mikä kasvattaa paloriskiä merkittävästi. Aggregaattia ei koskaan käytetä sisätiloissa, koska se tuottaa häkää, joka on hengenvaarallista.

Käytännön varautuminen sähkökatkoon tarkoittaa seuraavia asioita:

• Taskulamput ja riittävästi paristoja valmiina helposti löydettävässä paikassa
• Kynttilöille tukevat alustat ja sammutuspeite lähelle saataville
• Sammutin tunnetulla paikalla, esimerkiksi Ketonen Super 2 kg jauhesammutin helposti käsillä
• Tärkeät yhteystiedot kirjattuna paperille, koska puhelimen akku voi tyhjentyä
• Tulostettu pelastussuunnitelma saatavilla ilman sähköä
• Tulisijojen käyttö vain valmistajan ohjeiden ja kiinteistön sääntöjen mukaan

Nämä toimenpiteet eivät vaadi suuria investointeja, mutta niiden puuttuminen voi kriisitilanteessa johtaa vaaratilanteisiin, jotka olisi ollut helppo ehkäistä.

Tiedottaminen ja paperinen varakappale

Omatoiminen varautuminen poikkeusoloihin edellyttää, että asukkaat ja henkilöstö tietävät ohjeet etukäteen. Tieto ei hyödytä ketään, jos se on vain hallituksen kansiossa tai isännöitsijän sähköpostissa. Varautuminen on yhteisöllinen asia, ja sen onnistuminen riippuu siitä, kuinka hyvin tieto on jaettu.

Sisälle suojautuminen on yksi ohjeista, joka kuuluu poikkeusolojen varautumiseen. Se tarkoittaa, että asukkaat pysyvät rakennuksen sisällä, sulkevat ikkunat ja ilmanvaihdon sekä odottavat viranomaisten ohjeita. Tämä ohje on tärkeää välittää etukäteen, koska kriisitilanteessa tiedonvälitys voi olla katkonaista.

Tulostettu, tulostettava pelastussuunnitelma ilmoitustaululla tai hallituksen hallussa toimii myös silloin, kun puhelimen akku on tyhjä tai internet ei toimi. Digitaaliset järjestelmät ovat käteviä normaalitilanteessa, mutta paperinen varakappale on poikkeusoloissa korvaamaton. Taloyhtiön hallituksen kannattaa varmistaa, että suunnitelman tulostettu versio on ajan tasalla ja helposti löydettävissä.

Sammutinhuolto Ketonen tukee varautumista

Sammutinhuolto Ketonen on Tukesin hyväksymä sammutinhuoltoliike, joka on toiminut suomalaisena perheyrityksenä vuodesta 2013. Autamme taloyhtiöitä, isännöitsijöitä ja yrityksiä rakentamaan kokonaisvaltaista varautumista, jossa pelastussuunnitelma ja väestönsuojan kunnossapito muodostavat selkeän kokonaisuuden.

Väestönsuojapalvelumme kattavat tiiveyskokeen, kunnossapidon ja käyttöönottosuunnitelman laadinnan. Pelastussuunnitelmamme toimitetaan kolmessa muodossa: tulostettavana PDF-asiakirjana, asukasportaalina QR-koodilla sekä A4-asukastiedotteena ilmoitustaululle. Suunnitelman laadinta alkaa usein sammutintarkastuksen yhteydessä tehtävällä kohdekäynnillä, jolloin kartoitamme sammuttimet, poistumisreitit, sulut ja väestönsuojan tilanteen samalla kertaa.

Toimimme Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla toimipisteidemme kautta Salossa, Turussa, Porissa, Raumalla, Helsingissä ja Lempäälässä. Yritysten ja taloyhtiöiden sammutintarkastukset tehdään paikan päällä ilman tunti- tai kilometriveloituksia. Jos haluat selvittää, miten omatoiminen varautuminen poikkeusoloihin toteutuu teidän kiinteistössänne, pyydä tarjous, niin käymme tilanteen läpi yhdessä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Korjaamon paloturvallisuus: sammuttimet, tulityöt ja akkupalot korjaamolla ja konepajassa
• PFAS sammuttimissa: mitä EU:n PFAS-rajoitus tarkoittaa omalle vaahtosammuttimellesi
• Sammutuspeite akkupalossa: milloin se toimii
• Miten ehkäistä traktorin tulipalo puintiaikaan?
• Mitä tehdä kuivuripalon syttyessä? Toimintaohje askel askeleelta