Pelastussuunnitelmavelvoite ei riipu siitä, kuka kiinteistön omistaa tai millä rakenteella sitä hallinnoidaan. Vuokratalo, kiinteistöosakeyhtiö ja yksityisen sijoittajan kerrostalo ovat saman velvoitteen piirissä kuin asunto-osakeyhtiökin. Tässä artikkelissa käymme läpi, milloin pelastussuunnitelma asuinkiinteistölle vaaditaan, kuka siitä vastaa, mitä sen tulee sisältää ja miten tieto saadaan asukkaiden käyttöön.
Milloin pelastussuunnitelma asuinkiinteistössä vaaditaan
Velvoitteen lähtökohta on yksinkertainen: asuinrakennus, jossa on vähintään kolme asuinhuoneistoa, tarvitsee pelastussuunnitelman. Tämä tarkoittaa, että jo pieni kolmen asunnon rivitalo tai kerrostalo kuuluu velvoitteen piiriin. Omistusmuodolla ei ole merkitystä, sillä laki ei tee eroa vuokratalon ja asunto-osakeyhtiön välillä.
Paritalo ja omakotitalo jäävät velvoitteen ulkopuolelle. Niille pelastussuunnitelma on vapaaehtoinen, mutta silti suositeltava. Tarkemman kuvan pelastussuunnitelman velvoiterajoista saat erillisestä oppaastamme, jossa käymme läpi myös muut rakennustyypit.
Palvelu- ja tukiasunnot ovat omana kohdetyyppinään velvoitteen piirissä. Tietyissä kohteissa, kuten hoiva-asumiseen tarkoitetuissa rakennuksissa, saatetaan tarvita pelastussuunnitelman lisäksi erillinen poistumisturvallisuusselvitys: lisätietoa löydät artikkelista hoivakotien paloturvallisuus. Jos taas hallinnoit asunto-osakeyhtiötä, suosittelemme tutustumaan oppaaseen taloyhtiön pelastussuunnitelma vaihe vaiheelta, jossa prosessi on kuvattu yksityiskohtaisesti.
Käytännössä velvoite tarkoittaa, että kiinteistön haltijan on laadittava suunnitelma ennen rakennuksen käyttöönottoa ja pidettävä se ajan tasalla koko käytön ajan. Velvoite ei katoa, vaikka rakennus olisi pieni tai sen käyttöaste vaihtelisi.
Kuka laatii pelastussuunnitelman kiinteistölle, joka ei ole taloyhtiö
Vastuu pelastussuunnitelman laadinnasta on rakennuksen tai kohteen haltijalla. Omistaja on lähtökohtaisesti haltija, ellei hallintaa ole siirretty sopimuksella toiselle osapuolelle. Tämä tarkoittaa, että vuokrataloa omistava yhtiö, säätiö tai yksityinen sijoittaja kantaa vastuun suunnitelman olemassaolosta ja ajantasaisuudesta.
Isännöinti voi hoitaa suunnitelman laadinnan käytännön työnä, mutta oikeudellinen vastuu pysyy aina haltijalla. Isännöitsijä ei siis ota vastuuta omistajalta, vaan toimii tämän edustajana. Tämä ero on tärkeä ymmärtää etenkin silloin, kun kiinteistön hallinto on ulkoistettu.
Pelastussuunnitelman laadinnassa voi ja kannattaa käyttää asiantuntijaa. Ammattimainen pelastussuunnitelman laadinta varmistaa, että suunnitelma vastaa kohteen todellisia olosuhteita ja täyttää laissa asetetut sisältövaatimukset. Haltija kuitenkin hyväksyy suunnitelman ja vastaa sen tiedottamisesta asukkaille.
Jos talossa on liike- tai toimitiloja
Kun asuinrakennuksessa on myös liiketiloja tai siellä toimii muita toiminnanharjoittajia, haltijan on laadittava pelastussuunnitelma yhteistyössä näiden kanssa. Jokainen toiminnanharjoittaja tuntee oman toimintansa riskit parhaiten, ja hänen tietonsa on tärkeää saada osaksi kiinteistön kokonaiskuvaa. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteistä kartoitusta poistumisreiteistä, sulkujen sijainneista ja vastuuhenkilöistä.
Mitä asuinkiinteistön pelastussuunnitelmassa huomioidaan
Asuinkiinteistön pelastussuunnitelman sisältö rakentuu kohteen erityispiirteiden ympärille. Kerrostalon pelastussuunnitelma on erilainen kuin pienen rivitalon, koska asukkaiden määrä, rakennuksen rakenne ja turvallisuuslaitteiden sijainti vaihtelevat. Suunnitelman on kuvattava juuri sen kohteen todellisuus, johon se laaditaan.
Kiinteistön pelastussuunnitelma kattaa tyypillisesti seuraavat osa-alueet:
- Vaihtuvat asukkaat ja tiedottaminen: miten tieto tavoittaa myös juuri muuttaneen asukkaan.
- Kokoontumispaikka: selkeästi määritelty ja merkitty paikka, johon asukkaat kokoontuvat hätätilanteessa.
- Poistumisreitit ja porraskäytävät: reittien sijainti, merkinnät ja mahdolliset esteet.
- Väestönsuoja ja sen käyttöönotto: sijainti, kapasiteetti ja vaatimus ottaa suoja käyttöön 72 tunnissa. Lisätietoa löydät artikkelista väestönsuojan käyttöönotto.
- Sulut ja pääsähkökeskus: vesi-, kaasu- ja sähkösulkujen sijainnit selkeästi dokumentoituna.
- Sammuttimet ja pikapalopostit: sijainnit, tarkastusvälit ja vastuuhenkilöt. Pikapalopostien tarkastus on tehtävä vuosittain.
- Ajantasaiset yhteystiedot: isännöitsijä, huoltoyhtiö, vastuuhenkilöt ja hätänumero helposti löydettävässä muodossa.
Suunnitelman pohjapiirros merkitään ISO 7010 -standardin mukaisilla merkeillä, jolloin sammuttimet, poistumisreitit, kokoontumispaikka ja sulut löytyvät nopeasti myös hätätilanteessa.
Vuokratalon pelastussuunnitelma ja vuokralaisten tiedottaminen
Tiedottaminen kiinteistön käyttäjille on haltijan vastuulla. Pelkän suunnitelman olemassaolo ei riitä, vaan asukkaiden on tosiasiallisesti saatava tieto sen sisällöstä. Vuokratalossa tiedottaminen on erityisen tärkeää, koska asukkaiden vaihtuvuus tekee siitä jatkuvaa työtä.
Käytännön ratkaisu on ilmoitustaulun A4-tiedote, joka sisältää hätänumeron, kokoontumispaikan, sulkujen sijainnit, sammuttimet ja vastuuhenkilöiden yhteystiedot. Tiedotteen QR-koodi avaa pelastussuunnitelman asukkaiden puhelimessa ilman tunnuksia tai sovelluksia, suoraan puhelimen selaimessa. Tämä palvelee erityisesti juuri muuttanutta asukasta, joka ei vielä tunne taloa.
Suosittelemme lisäämään pelastussuunnitelman keskeisimmät tiedot myös uuden asukkaan tervetulotiedotteeseen. Kun tieto annetaan heti muuton yhteydessä, se tavoittaa asukkaan silloin, kun hän on vastaanottavaisimmillaan uuden kodin käytäntöjä kohtaan. Tämä pieni lisäys tervetulotiedotteeseen vähentää merkittävästi riskiä, että asukas ei tiedä, miten toimia hätätilanteessa.
Portaalissa asukas näkee ensimmäisenä hätäoppaan: toimintaohjeet, merkityn pohjapiirroksen, kokoontumispaikan ja yhteystiedot. Koko suunnitelma on toisella välilehdellä. Muutosilmoitukset voi tehdä portaalin lomakkeella ilman tunnuksia, mikä pitää yhteystiedot ja muut tiedot helposti ajan tasalla.
Palovaroittimet ja muut omistajan vastuut
Rakennuksen omistaja vastaa palovaroittimien hankinnasta ja toimintakunnosta. Tämä muutos tuli voimaan siirtymäajalla ja on ollut kokonaan voimassa vuoden 2026 alusta. Asukkaan tehtävä on ilmoittaa havaitsemistaan vioista omistajalle, mutta laitteiden kunto on omistajan vastuulla.
Palovaroittimia on oltava asunnon jokaisessa kerroksessa vähintään yksi jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden. Käytännössä tämä tarkoittaa, että isossa asunnossa yksi varoitin ei riitä. Omistajan on varmistettava, että laitteiden määrä vastaa asuntojen pinta-alaa.
Palovaroittimilla on myös käyttöikänsä. Tutustumalla artikkeliin palovaroittimen vaihtoväli saat selkeän kuvan siitä, milloin laitteet on uusittava. Laadukkaat palovaroittimet löydät tuotevalikoimastamme.
Pelastussuunnitelma asuinkiinteistölle Sammutinhuolto Ketoselta
Sammutinhuolto Ketonen on Tukesin hyväksymä sammutinhuoltoliike, joka on toiminut suomalaisena perheyrityksenä vuodesta 2013. Laadimme pelastussuunnitelman asuinkiinteistöille kolmessa muodossa: ilmoitustaululle tulostettavana A4-tiedotteena, asukasportaalina QR-koodin takana ja ladattavana PDF-dokumenttina. Jokainen muoto sisältää saman tiedon, mutta palvelee eri tilanteita.
Kohdekäynti tehdään usein sammutintarkastuksen yhteydessä, jolloin kartoitamme samalla sammuttimet, poistumisreitit, sulut, väestönsuojan ja yhteystiedot. Merkinnät tehdään asiakkaan omaan pohjapiirrokseen ISO 7010 -standardin mukaisilla merkeillä. Yritysten ja taloyhtiöiden sammutintarkastukset tehdään paikan päällä ilman tunti- tai kilometriveloituksia.
Palvelemme Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla toimipisteistämme Salosta, Turusta, Porista, Raumalta, Helsingistä ja Lempäälästä. Jos sinulla on kysyttävää pelastussuunnitelmasta asuinkiinteistölle tai haluat selvittää kohteesi tarpeet, pyydä tarjous, niin katsotaan yhdessä sopiva ratkaisu.