Paloriskien arviointi on lähtökohta kaikelle työpaikan paloturvallisuustyölle. Kun tiedät, mitkä vaarat ovat todellisia juuri sinun kiinteistössäsi, osaat kohdistaa pelastussuunnitelman toimenpiteet oikeisiin kohteisiin eikä resursseja kulu sinne, missä riskiä ei ole. Tässä oppaassa käymme läpi 12 yleistä paloriskiä, joita esiintyy lähes jokaisella työpaikalla, ja kerromme, miten ne kirjataan pelastussuunnitelmaan järjestelmällisesti.

Paloriskien arviointi on pelastussuunnitelman perusta

Pelastussuunnitelmaan kirjataan aina vaarojen ja riskien arvioinnin tulokset. Tämä tarkoittaa, että suunnitelma ei ole pelkkä asiakirja, joka täytetään kerran ja unohdetaan, vaan elävä työkalu, joka kertoo konkreettisesti, mitkä vaarat kiinteistössä ovat olemassa, kuinka todennäköisiä ne ovat ja miten niihin on varauduttu. Riskiperusteinen pelastussuunnitelma ohjaa toimenpiteet sinne, missä niitä todella tarvitaan.

Hyvä paloturvallisuuden riskikartoitus alkaa systemaattisesta kierroksesta kiinteistössä. Käydään läpi tilat, laitteet, toimintatavat ja henkilöstön osaaminen. Jokainen tunnistettu vaara arvioidaan sen todennäköisyyden ja mahdollisten seurausten perusteella. Merkittävimmät riskit nousevat suunnitelman kärkeen ja saavat selkeät hallintakeinot sekä nimetyn vastuuhenkilön.

Riskiarviointi ei ole kertaluonteinen tehtävä. Toiminta muuttuu, tilat muuttuvat ja laitteet uusiutuvat, joten arviointi on pidettävä ajan tasalla. Lue lisää siitä, mitä pelastussuunnitelman pitää lain mukaan sisältää ja kenelle velvollisuus kuuluu.

12 yleistä työpaikan paloriskiä

Seuraavat riskit toistuvat toimialasta riippumatta lähes jokaisessa yrityksessä. Jokaisen kohdalla kerromme, miksi se on paloriski ja mikä on tehokkain hallintakeino. Käy lista läpi omaa kiinteistöäsi silmällä pitäen ja merkitse, mitkä riskeistä koskevat teidän toimintaanne.

1. Sähkölaitteet ja jatkojohdot

Sähkölaitteet ovat yksi yleisimmistä syttymissyistä työpaikoilla. Ylikuormitetut jatkojohdot, vioittuneet kaapelit ja laitteet, joita ei koskaan sammuteta, muodostavat jatkuvan paloriskin. Erityisen vaarallinen tilanne syntyy, kun useita tehokkaita laitteita kytketään sarjaan yksittäiseen jatkojohtoon.

Hallintakeino on yksinkertainen: korvaa jatkojohdot kiinteillä pistorasioilla aina kun mahdollista ja tarkasta johdot ja laitteet säännöllisesti. Varmista myös, että kiinteistössä on asianmukainen sähköpalon sammutin helposti saatavilla.

2. Akkujen lataus

Litiumioniakkujen yleistyminen on tuonut mukanaan uuden paloriskin. Akku voi syttyä latauksen aikana tai sen jälkeen, ja akkupalo on erityisen hankala sammuttaa. Taukotiloissa ja varastoissa tapahtuvat valvomattomat lataukset ovat erityisen riskialttiita.

Järjestä työpaikan akkulatauspiste erilliseen, valvottuun tilaan, jossa on asianmukainen sammutuskalusto. Älä jätä akkuja latautumaan ilman valvontaa yön yli tai viikonlopuksi.

3. Taukotilan keittiölaitteet

Mikroaaltouunit, kahvinkeittimet ja paahtimet jäävät helposti päälle tai niihin kertyy rasvakerrostumia, jotka voivat syttyä. Taukotiloissa paloturvallisuus jää usein vähemmälle huomiolle, koska niitä ei mielletä tuotantotiloiksi.

Puhdista keittiölaitteet säännöllisesti ja varmista, että taukotilassa on sopiva alkusammutusväline. Rasvapaloihin soveltuu erityisesti rasvapalosammutin, joka on suunniteltu juuri tähän tarkoitukseen.

4. Tulityöt

Hitsaus, leikkaus ja muut tulityöt ovat merkittävä paloriski, jos niitä tehdään ilman asianmukaisia varotoimia. Kipinät voivat lentää metrien päähän ja sytyttää palavaa materiaalia pitkänkin ajan kuluttua työn päättymisestä.

Tulityölupa on pakollinen aina, kun töitä tehdään tilapäisellä tulityöpaikalla. Varmista, että alueella on oikea sammutuskalusto ja jälkivartiointi. Lisätietoa löydät osiostamme tulityöt ja sammuttimet.

5. Lämmityslaitteet

Sähköpatterit, infrapunalämmittimet ja muut siirrettävät lämmityslaitteet ovat yleinen syttymissyy erityisesti talvikuukausina. Laite jätetään päälle valvomatta, sen päälle kasataan tavaraa tai se sijoitetaan liian lähelle palavaa materiaalia.

Hallintakeino on selkeä käytäntö: lämmityslaitteet sammutetaan aina, kun tila jätetään tyhjäksi. Sijoita laitteet niin, että niiden ympärillä on riittävä vapaa tila, eikä niiden päälle voi vahingossa jättää vaatteita tai paperia.

6. Palavien nesteiden ja kemikaalien säilytys

Liuottimet, maalit, polttoaineet ja muut palavat nesteet vaativat asianmukaisen säilytyksen. Väärässä paikassa säilytetty polttoainekanisteri tai avoin liuotinastia voi syttyä pienestäkin kipinästä ja levittää palon nopeasti.

Palavat nesteet tulee säilyttää paloturvallisessa kaapissa tai erillisessä kemikaalivarastossa, jossa on hyvä ilmanvaihto. Yhteensopimattomia kemikaaleja ei saa säilyttää samassa tilassa, sillä niiden reagoiminen keskenään voi aiheuttaa palon tai räjähdyksen.

7. Pöly

Pöly on aliarvioitu paloriski monella alalla. Puupöly, metallipöly ja erityisesti orgaaniset pölyt voivat muodostaa ilman kanssa syttyvän seoksen. Koneisiin ja ilmanvaihtoon kertynyt pöly voi syttyä kuumuudesta tai kipinästä.

Säännöllinen siivous ja koneiden puhdistus ovat tehokkain hallintakeino. Lue lisää siitä, miksi pölyn palovaara on otettava vakavasti myös muilla aloilla kuin maataloudessa.

8. Jäte ja pakkausmateriaali sisätiloissa

Pahvilaatikot, muovikalvot ja muu pakkausmateriaali ovat erittäin helposti syttyviä. Kun niitä kertyy käytäville tai varastotiloihin, palokuorma kasvaa merkittävästi ja poistumistiet voivat tukkeutua.

Pakkausmateriaalit on vietävä säännöllisesti keräyspisteeseen eikä niitä saa varastoida sisätiloissa kuin lyhytaikaisesti. Nimeä varastovastaava, joka vastaa materiaalien poistamisesta sovitun aikataulun mukaan.

9. Ulkona rakennuksen vieressä olevat roska-astiat

Rakennuksen seinustalle sijoitettu jäteastia on helppo sytyttää. Tahallinen tai tahaton sytytys voi levittää palon nopeasti rakennuksen rakenteisiin, erityisesti jos astia on suoraan ikkunan tai oven vieressä.

Sijoita jäteastiat riittävän kauas rakennuksesta, vähintään kahdeksan metrin etäisyydelle seinästä. Käytä paloturvallisia metallikantisia astioita ja tyhjennä ne riittävän usein, jotta täyttyminen ei houkuttele sijoittamaan niitä lähemmäs rakennusta.

10. Ajoneuvot ja työkoneet sisätiloissa

Sisätiloissa säilytettävät ajoneuvot, trukit ja muut polttomoottorikoneet sisältävät polttoainetta, öljyjä ja muita palavia aineita. Vuotava polttoainejärjestelmä tai ylikuumeneva laite voi aiheuttaa palon, joka leviää nopeasti.

Tarkasta ajoneuvot ja koneet säännöllisesti vuotojen ja vaurioiden varalta. Varmista, että sisätiloissa on riittävästi asianmukaista alkusammutuskalustoa ja että henkilöstö tietää, miten toimia ajoneuvopaloissa.

11. Tukkeutuneet poistumisreitit

Poistumistiet tukkeutuvat usein hitaasti ja huomaamatta. Käytäville kertyy tavaraa, hätäuloskäyntien eteen varastoidaan väliaikaisesti materiaalia ja ovet lukitaan turvallisuussyistä tavalla, joka estää nopean poistumisen.

Poistumistiet on pidettävä aina vapaina ja selkeästi merkittyinä. Tarkasta ne säännöllisesti ja varmista, että hätäuloskäyntien ovet avautuvat helposti sisältä päin ilman avainta.

12. Laiminlyöty huolto: sammuttimet ja savunpoisto

Alkusammutuskalusto, jota ei ole huollettu, ei toimi hätätilanteessa. Sama koskee savunpoistoluukkuja, jotka voivat olla jumissa tai viallisia ilman, että kukaan on huomannut asiaa. Laiminlyöty huolto on riski, joka paljastuu vasta silloin, kun on jo liian myöhäistä.

Sammuttimille on tehtävä määräaikaistarkastukset Tukesin vaatimusten mukaisesti. Tutustu sammuttimien huolto-oppaaseen ja varmista myös savunpoistoluukkujen tarkastus osana kiinteistön säännöllistä huolto-ohjelmaa.

Näin pelastussuunnitelman riskien arviointi kirjataan

Tunnistetut paloriskit kirjataan pelastussuunnitelmaan järjestelmällisesti niin, että jokainen vaara on helppo löytää ja sen hallintakeino on selkeästi näkyvillä. Pelkkä luettelo vaaroista ei riitä, sillä suunnitelman on myös osoitettava, kuka vastaa mistäkin ja kuinka vakavaksi kukin riski on arvioitu.

Tehokkain tapa on käyttää riskitaulukkoa, jossa jokainen vaara käsitellään omalla rivillään. Taulukossa on viisi saraketta: vaara, tapahtuma, hallintakeino, merkittävyys ja vastuuhenkilö. Merkittävyys arvioidaan kohteessa asteikolla yhdestä viiteen, ja merkittävimmät riskit sijoitetaan taulukon alkuun. Näin pelastussuunnitelmaa lukeva henkilö näkee heti, mihin on kiinnitettävä eniten huomiota.

Kirjaaminen kannattaa tehdä yhdessä niiden henkilöiden kanssa, jotka tuntevat tilat ja toimintatavat parhaiten. Varastovastaava tietää, mitä käytävillä säilytetään. Kiinteistönhoitaja tietää, missä sähköjärjestelmät ovat vanhentuneet. Esihenkilö tietää, missä henkilöstön toimintatavat vaativat kehittämistä. Yhdessä tehty arviointi on aina kattavampi kuin yksin pöydän ääressä laadittu.

Alla on esimerkki riskitaulukon rakenteesta kolmen yleisen riskin osalta:

• Vaara: Akkujen lataus taukotilassa | Tapahtuma: Akku syttyy latauksen aikana | Hallintakeino: Latauspiste erilleen, valvottu lataus | Merkittävyys: arvioidaan kohteessa 1-5 | Vastuuhenkilö: Esihenkilö
• Vaara: Jatkojohdot sarjassa | Tapahtuma: Ylikuumeneminen | Hallintakeino: Kiinteät pistorasiat, johtojen tarkastus | Merkittävyys: arvioidaan kohteessa 1-5 | Vastuuhenkilö: Kiinteistönhoito
• Vaara: Pakkausmateriaali käytävällä | Tapahtuma: Poistumisreitti tukkeutuu, palokuorma kasvaa | Hallintakeino: Säännöllinen poisto | Merkittävyys: arvioidaan kohteessa 1-5 | Vastuuhenkilö: Varastovastaava

Kuka paloriskien arvioinnin tekee ja kuinka usein

Kiinteistön haltija tai toiminnanharjoittaja vastaa pelastussuunnitelman laatimisesta ja riskien arvioinnista. Tämä vastuu ei siirry ulkopuoliselle, mutta asiantuntijaa voi ja kannattaa käyttää apuna erityisesti silloin, kun kiinteistö on iso, toiminta on monimutkaista tai edellisestä arvioinnista on kulunut pitkä aika.

Paloriskien arviointi on päivitettävä aina, kun toiminnassa tai kiinteistössä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Uusi kone, muutostyö, uusi toiminto tai henkilöstömäärän kasvu ovat kaikki syitä tarkistaa arviointi. Muutosten lisäksi suosittelemme vuosittaista tarkistusta, jossa käydään läpi, onko tunnistettuihin riskeihin reagoitu ja onko uusia vaaroja ilmaantunut.

Vuosittainen tarkistus ei tarkoita koko suunnitelman uudelleenkirjoittamista. Usein riittää, että käydään riskitaulukko läpi, päivitetään vastuuhenkilöiden tiedot ja varmistetaan, että hallintakeinot ovat edelleen käytössä. Tämä pitää pelastussuunnitelman elävänä asiakirjana eikä vain mappiin unohtuneena paperina.

Paloriskien arviointi ja pelastussuunnitelma Sammutinhuolto Ketoselta

Me Sammutinhuolto Ketosella autamme yrityksiä ja kiinteistöjen haltijoita koko prosessin läpi, tunnistamisesta kirjaamiseen. Palvelumme alkaa kohdekäynnillä, jossa käymme kiinteistön läpi ammattimaisesti ja tunnistamme juuri teidän toimintaanne koskevat paloriskit. Kohdekäynnin pohjalta laaditaan riskitaulukko, joka liitetään osaksi valmista pelastussuunnitelmaa.

Pelastussuunnitelma ei ole meillä valmis pohja, johon täytetään nimet ja päivämäärät. Se on kohdekohtainen asiakirja, joka heijastaa kiinteistönne todellista tilannetta ja toimintaa. Samalla varmistamme, että alkusammutuskalusto on kunnossa ja vastaa tunnistettuja riskejä, sillä oikea kalusto oikeassa paikassa on osa riskinhallintaa.

Toimimme Salossa, Turussa, Porissa ja Helsingissä, ja palvelemme yrityksiä koko Etelä-Suomessa ja Satakunnassa. Tutustu tarkemmin pelastussuunnitelma-palveluumme tai pyydä tarjous suoraan verkkosivuiltamme. Tehdään yhdessä työpaikastanne turvallisempi paikka.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Taloyhtiön paloturvallisuuden vuosikello: mitä tarkastetaan ja milloin
• Pakkasnestesammutin: sammutin kylmään autotalliin, varastoon ja työmaalle
• Mitä sammutinhuollossa tehdään vaihe vaiheelta?
• Tarvitseeko talli sammuttimen? Hevostallin paloturvallisuus
• Saako sammutin jäätyä talvella? Maatilan sammuttimien talvisäilytys