Paloturvallisuussuunnitelma, pelastautumissuunnitelma ja pelsu ovat kaikki arkikielisiä nimityksiä samalle asiakirjalle. Laki tuntee siitä yhden virallisen nimen: pelastussuunnitelma. Nimitys ei muuta asiakirjan sisältöä, velvoitteita eikä sitä, kenelle se on pakollinen. Alla käymme läpi yleisimmät nimitykset, selitämme niiden erot ja kerromme, mitä suunnitelman tulee sisältää.

Pelastussuunnitelma on lain käyttämä nimi

Pelastussuunnitelma on pelastuslain 379/2011 mukainen virallinen nimitys asiakirjalle, joka vaaditaan tietyiltä rakennuksilta ja kohteilta. Asiakirjan tarkoitus on kolmiosainen: ennaltaehkäistä onnettomuuksia, antaa toimintaohjeet vaaratilanteita varten ja varmistaa, että kiinteistön käyttäjät saavat tarvittavat tiedot. Suunnitelma kattaa tulipalojen lisäksi muutkin onnettomuus- ja vaaratilanteet, kuten vesivahingot ja vaaralliset aineet.

Lakiperusta löytyy pelastuslain 15 §:stä sekä valtioneuvoston asetuksesta pelastustoimesta 407/2011, jonka 1 § ja 2 § täsmentävät velvoitteiden sisältöä. Vastuu suunnitelman laadinnasta on rakennuksen tai kohteen haltijalla, ja omistaja on lähtökohtaisesti haltija. Haltija laatii suunnitelman yhteistyössä rakennuksessa toimivien toiminnanharjoittajien kanssa ja vastaa siitä, että tieto suunnitelmasta tavoittaa kiinteistön käyttäjät.

Jos haluat tietää tarkemmin, miten pelastussuunnitelma tehdään, löydät kattavan oppaan erillisestä artikkelista.

Paloturvallisuussuunnitelma on arkikielinen nimitys

Paloturvallisuussuunnitelma ei ole pelastuslain käyttämä käsite. Kun henkilö hakee paloturvallisuussuunnitelmaa käytössä olevalle kiinteistölle, hän etsii käytännössä pelastussuunnitelmaa. Nimitys on vakiintunut arkikieleen, koska tulipalojen ehkäisy on suunnitelman näkyvin osa, mutta virallinen asiakirja kattaa laajemman kirjon riskejä.

On tärkeää erottaa kaksi eri asiayhteyttä toisistaan. Rakentamisen yhteydessä laaditaan rakennuslupaprosessiin kuuluvia paloturvallisuussuunnitelmia, kuten paloturvallisuusselvityksiä ja sprinklerilaitteistojen suunnitelmia. Nämä ovat rakennusteknisiä asiakirjoja, eivätkä ne korvaa käytössä olevan kiinteistön pelastussuunnitelmaa. Jos siis olet taloyhtiön hallituksen jäsen, isännöitsijä tai yrittäjä ja etsit lakisääteistä suunnitelmaa kiinteistöllesi, oikea termi on pelastussuunnitelma.

Hakusanalla paloturvallisuussuunnitelma löydetään siis useimmiten oikea asiakirja, mutta nimitys voi aiheuttaa sekaannusta erityisesti rakentamisen yhteydessä. Käytä virallista nimeä aina, kun kommunikoit viranomaisten tai vakuutusyhtiöiden kanssa.

Pelastautumissuunnitelma ja pelsu tarkoittavat samaa asiaa

Pelastautumissuunnitelma on puhekielinen ilmaus pelastussuunnitelmasta. Samoin pelsu on arkikielinen lyhenne, jota käytetään erityisesti taloyhtiöiden ja yritysten arjessa. Kumpikaan näistä nimityksistä ei ole pelastuslain käsite, mutta molemmat viittaavat käytännössä samaan lakisääteiseen asiakirjaan.

Pelastautumissuunnitelma-nimitys korostaa poistumiseen ja pelastautumiseen liittyviä toimintaohjeita, mikä selittää sen suosion puhekielessä. Asiakirja kuitenkin sisältää paljon muutakin: riskikartoituksen, vastuuhenkilöiden tiedot, sammutuskaluston sijainnit ja ohjeet eri vaaratilanteisiin. Pelkästään pelastautumisohjeisiin keskittyvä asiakirja ei täytä lain vaatimuksia.

Kun tilaat tai laadit asiakirjaa, käytä aina nimeä pelastussuunnitelma. Näin viestintä viranomaisten, vakuutusyhtiöiden ja palveluntarjoajien kanssa pysyy selkeänä.

Turvallisuussuunnitelma ja muut asiakirjat ovat eri asioita

Turvallisuussuunnitelma on eri asiakirja kuin pelastussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelma liittyy usein kuluttajaturvallisuuslain alaisiin palveluihin, kuten huvipuistoihin tai seikkailupuistoihin, eikä se korvaa pelastuslain mukaista pelastussuunnitelmaa. Lisäksi on olemassa muita erillisiä asiakirjoja, kuten poistumisturvallisuusselvitys, jota edellytetään hoitolaitoksilta ja tietyiltä palvelu- ja tukiasumisen kohteilta.

Alla oleva taulukko kokoaa yleisimmät nimitykset yhteen ja selventää, mitä kullakin tarkoitetaan.

• Pelastussuunnitelma: Rakennuksen tai kohteen lakisääteinen suunnitelma. Peruste: pelastuslaki 15 § ja asetus 407/2011.
• Paloturvallisuussuunnitelma: Arkikielinen nimitys, jolla haetaan yleensä pelastussuunnitelmaa. Ei pelastuslain käsite.
• Pelastautumissuunnitelma: Puhekielinen ilmaus samasta asiakirjasta. Ei pelastuslain käsite.
• Pelsu: Arkikielinen lyhenne. Ei pelastuslain käsite.
• Poistumisturvallisuusselvitys: Hoitolaitosten ja tiettyjen palvelu- ja tukiasumisen kohteiden erillinen selvitys, tarkistus 3 vuoden välein. Peruste: pelastuslaki 18-19 §.
• Turvallisuusasiakirja: Tiettyjen kuluttajapalveluiden oma asiakirja. Peruste: kuluttajaturvallisuuslaki.

Hoitolaitokset, kuten palvelukodit ja vanhainkoteja vastaavat kohteet, tarvitsevat siis pelastussuunnitelman lisäksi erillisen poistumisturvallisuusselvityksen. Lisää tietoa aiheesta löydät artikkelista hoivakotien paloturvallisuus.

Nimi ei muuta velvoitetta eikä sisältöä

Nimityksestä riippumatta velvoitteet ja sisältövaatimukset ovat samat. Jos rakennuksesi tai kohteesi täyttää pelastuslain velvoiterajat, sinulla on lakisääteinen velvollisuus laatia pelastussuunnitelma ja pitää se ajan tasalla. Tämä koskee kaikkia, jotka hakevat asiakirjaa nimellä paloturvallisuussuunnitelma, pelastautumissuunnitelma tai pelsu.

Laki ei määrää kiinteää päivitysväliä, mutta suunnitelma on pidettävä ajan tasalla aina, kun kiinteistössä tapahtuu muutoksia. Suosittelemme tarkistamaan suunnitelman vähintään kerran vuodessa, vaikka se ei ole lakivaatimus. Vastuullinen haltija varmistaa, että suunnitelma vastaa kiinteistön todellista tilannetta.

Tutustu tarkemmin siihen, mitä pelastussuunnitelma taloyhtiölle ja yritykselle käytännössä tarkoittaa ja mitä palvelumme kattaa.

Pelastussuunnitelma Sammutinhuolto Ketoselta

Sammutinhuolto Ketonen on Tukesin hyväksymä sammutinhuoltoliike ja suomalainen perheyritys, joka on toiminut vuodesta 2013. Laadimme pelastussuunnitelmia kerros- ja rivitaloille, ravintoloille, toimisto- ja liiketiloille, maatiloille ja tapahtumille. Toimipisteemme sijaitsevat Salossa, Turussa, Porissa, Raumalla, Helsingissä ja Lempäälässä, ja palvelualueemme kattaa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan ja Uudenmaan.

Pelastussuunnitelma toimitetaan kolmessa muodossa: A4-asukastiedotteena ilmoitustaululle, asukasportaalina QR-koodilla ja tulostettavana PDF-tiedostona. Pohjapiirros merkitään ISO 7010 -standardin mukaisilla merkeillä, ja suunnitelmaan sisältyy riskitaulukko vastuuhenkilöineen. Kohdekäynti tehdään usein sammutintarkastuksen yhteydessä, jolloin asiointi on sujuvaa eikä vie ylimääräistä aikaa.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous omalle kohteellesi. Kerro kohteen tyyppi ja koko, niin räätälöimme teille sopivan pelastussuunnitelmaratkaisun ilman piilokustannuksia.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Remontin paloturvallisuus taloyhtiössä: pelastussuunnitelman päivitys työmaan ajaksi
• Jauhesammuttimen käyttöikä – kuinka vanhaksi sammutin kelpaa?
• Litiumakkupalo – miten varautua ja miten toimia?
• Saako sähköpotkulautaa ladata taloyhtiön tiloissa? Näin lataus järjestetään turvallisesti
• Saako sammutin jäätyä talvella? Maatilan sammuttimien talvisäilytys