Tarvitseeko yritys oman pelastussuunnitelman? Näin vastuu jakautuu vuokratiloissa
Tarvitseeko yritys oman pelastussuunnitelman? Näin vastuu jakautuu vuokratiloissa
Pelastussuunnitelmavelvoite määräytyy kohteen tyypin ja koon mukaan, ei yrityksen koon tai Y-tunnuksen perusteella. Tämä tarkoittaa, että pienikin yritys voi toimia kohteessa, joka on lain velvoittama, ja silloin yritys osallistuu kiinteistön yhteiseen suunnitelmaan. Vuokratiloissa vastuu jakautuu kiinteistön haltijan ja siellä toimivien yritysten kesken, ja tämän jaon ymmärtäminen on käytännön paloturvallisuuden kannalta oleellista.
Milloin yrityksen pelastussuunnitelma vaaditaan
Yrityksen pelastussuunnitelmavelvoite ei kytkeydy siihen, onko yritys pieni vai suuri, vaan siihen, minkälaisessa kohteessa se toimii. Pelastuslaki 379/2011 ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011 määrittelevät ne kohteet, joille pelastussuunnitelma on laadittava. Kun yritys vuokraa tiloja tällaisesta kohteesta, se astuu automaattisesti velvoitteen piiriin toiminnanharjoittajana, vaikka se itse ei täyttäisi mitään kokorajaa.
Alla olevassa taulukossa näet keskeisimmät kohdetyypit ja niiden velvoiterajat. Voit tutustua tarkemmin myös pelastussuunnitelman velvoiterajoihin sivustollamme.
| Kohde | Raja |
|---|---|
| Ravintola | yli 50 asiakaspaikkaa |
| Myymälä ja kauppakeskus | myymälä yli 400 m² |
| Teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennus | yli 1 500 m² |
| Työpaikka | yleensä vähintään 50 henkilöä |
| Majoitusliike | kuuluu velvoitteen piiriin |
| Eläinsuoja | ympäristöluvanvarainen |
| Vaarallisten kemikaalien vähäinen teollinen käsittely ja varastointi | ilmoituksen perusteella |
Taulukosta kannattaa huomata, että esimerkiksi ravintola on velvoitteen piirissä jo yli 50 asiakaspaikan kohdalla, riippumatta siitä, toimiiko se omistamassaan vai vuokraamassaan tilassa. Vastaavasti toimistoyritys, joka työllistää alle 50 henkilöä, voi silti toimia rakennuksessa, jonka haltijalla on velvoite, jolloin yritys osallistuu yhteiseen suunnitelmaan. Velvoitteen piiriin kuulumattomuus ei tarkoita, ettei suunnitelmaa kannattaisi tehdä vapaaehtoisesti.
Pelastussuunnitelma, yritys ja kiinteistö: kuka vastaa mistäkin
Vastuu pelastussuunnitelman laatimisesta on rakennuksen tai kohteen haltijalla. Omistaja on lähtökohtaisesti haltija, ellei hallintaa ole siirretty toiselle osapuolelle. Haltija ei kuitenkaan laadi suunnitelmaa yksin, vaan yhteistyössä kaikkien rakennuksessa toimivien toiminnanharjoittajien kanssa.
Toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä yritystä tai muuta tahoa, joka harjoittaa toimintaa kiinteistössä. Toiminnanharjoittajilla on velvollisuus osallistua suunnitelman laadintaan antamalla haltijalle tiedot omasta toiminnastaan, riskeistään ja henkilömääristään. Tämä ei ole vapaaehtoista, vaan lain edellyttämää yhteistyötä.
Jos yrityksen oma toiminta on itsenäisesti velvoitteen piirissä, esimerkiksi jos ravintolalla on yli 50 asiakaspaikkaa, yrityksellä voi olla oma toiminnanharjoittajan pelastussuunnitelma. Tämän suunnitelman on kuitenkin oltava yhtenevä rakennuksen yhteisen suunnitelman kanssa. Ristiriitaiset ohjeet poistumisreiteistä tai kokoontumispaikasta voivat vaarantaa turvallisuuden hätätilanteessa, joten yhteensovittaminen on tärkeää.
Käytännössä vastuunjako kannattaa kirjata selkeästi jo vuokrasopimukseen tai erilliseen liitteeseen. Haltija vastaa siitä, että suunnitelma on olemassa ja että siitä tiedotetaan kiinteistön käyttäjille. Tiedottamisvastuu on nimenomaisesti haltijalla, ei yksittäisellä vuokralaisella. Jos haluat tutustua siihen, mitä pelastussuunnitelma yritykselle käytännössä sisältää, löydät lisätietoa palvelusivultamme.
Pelastussuunnitelma vuokratiloissa: mitä vuokralaisen kannattaa kysyä
Vuokralainen ei useinkaan tiedä, onko kiinteistölle laadittu pelastussuunnitelma tai miten hän pääsee siihen käsiksi. Vuokrasopimuksessa voidaan sopia, että vuokralainen perehtyy suunnitelman häntä koskeviin osiin, mutta tämä edellyttää, että tieto on saatavilla. Itsenäisesti käytettävissä tiloissa käyttäjillä on oltava pääsy hätäohjeisiin.
Alla on lista kysymyksistä, jotka jokaisen vuokralaisen kannattaa selvittää ennen toiminnan aloittamista tai viimeistään muuton yhteydessä.
- Missä pelastussuunnitelma on ja miten henkilöstö pääsee siihen käsiksi?
- Mikä on kokoontumispaikka hätätilanteessa?
- Mitkä ovat poistumisreitit omista tiloista ja miten ne on merkitty?
- Missä sammuttimet ja pikapalopostit sijaitsevat ja milloin ne on viimeksi huollettu?
- Kuka on kiinteistön yhteyshenkilö turvallisuusasioissa?
- Miten muutoksista, kuten henkilömäärän kasvusta tai tilojen käyttötarkoituksen muutoksesta, ilmoitetaan haltijalle?
Nämä kysymykset eivät ole pelkkää muodollisuutta. Hätätilanteessa jokainen sekunti on tärkeä, ja henkilöstön on tiedettävä etukäteen, minne mennä ja mitä tehdä.
Pelastussuunnitelma taloyhtiön liiketilassa
Taloyhtiön katutasossa toimii usein ravintola, kauppa tai toimisto. Tässä asetelmassa taloyhtiö on tyypillisesti rakennuksen haltija ja vastaa yhteisen pelastussuunnitelman laadinnasta. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä liiketilassa toimivan yrityksen kanssa, koska yritys tuntee oman toimintansa riskit parhaiten.
Erityistapaus on ravintola, jolla on yli 50 asiakaspaikkaa. Tällöin ravintola on itse velvoitteen piirissä, ja sen on huolehdittava siitä, että oma toiminnanharjoittajan suunnitelma on yhtenevä taloyhtiön yhteisen suunnitelman kanssa. Lisätietoa ravintolan paloturvallisuudesta löydät erillisestä oppaastamme.
Taloyhtiön hallituksen ja liiketilassa toimivan yrityksen välinen tiedonkulku on tässä asetelmassa kriittistä. Jos yritys tekee muutoksia tiloihinsa, henkilömääräänsä tai toimintaansa, taloyhtiön on saatava tieto, jotta pelastussuunnitelma voidaan pitää ajan tasalla. Taloyhtiön pelastussuunnitelma käsitellään yksityiskohtaisesti omassa oppaassamme.
Henkilöstön perehdytys pelastussuunnitelmaan
Pelastuslaki edellyttää, että pelastussuunnitelmasta tiedotetaan kiinteistön käyttäjille. Tämä koskee myös henkilöstöä. Pelkkä suunnitelman olemassaolo ei riitä, jos kukaan ei tiedä sen sisältöä tai tiedä, mistä se löytyy.
Perehdytys on käytännöllisin tapa varmistaa, että tieto tavoittaa jokaisen. Uusi työntekijä tulisi perehdyttää poistumisreitteihin, kokoontumispaikkaan ja sammuttimien sijaintiin jo ensimmäisinä työpäivinä. Tämä ei vaadi pitkää koulutustilaisuutta, mutta se vaatii suunnitelmallisuutta.
Käytännön valmiuksia voi syventää osallistumalla alkusammutuskoulutukseen, jossa harjoitellaan sammuttimen käyttöä ja toimintaa tulipalotilanteessa. Laajempi valikoima turvallisuuskoulutuksia löytyy sivustoltamme. Koulutus täydentää kirjallista suunnitelmaa ja muuttaa ohjeet todelliseksi osaamiseksi.
Yrityksen pelastussuunnitelma ja tarkastukset Sammutinhuolto Ketoselta
Sammutinhuolto Ketonen on Tukesin hyväksymä sammutinhuoltoliike, joka on toiminut vuodesta 2013. Olemme suomalainen perheyritys, ja toimipisteitämme on Salossa, Turussa, Porissa, Raumalla, Helsingissä ja Lempäälässä. Palvelemme yrityksiä Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla.
Toimisto- ja liiketilat ovat yksi keskeisimmistä kohdetyypeistämme. Laadimme pelastussuunnitelman kolmessa muodossa: A4-asukastiedotteena ilmoitustaululle, asukasportaalina QR-koodilla sekä tulostettavana PDF-tiedostona. Pohjapiirros merkitään ISO 7010 -merkein, ja riskitaulukko kattaa vaarat, hallintakeinot ja vastuuhenkilöt.
Teemme myös yritysten sammutintarkastuksen paikan päällä ilman tunti- tai kilometriveloituksia. Sammutintarkastus ja pelastussuunnitelman kohdekäynti voidaan usein yhdistää samaan käyntiin, mikä säästää aikaa ja vaivaa. Jos haluat selvittää, mitä yrityksen pelastussuunnitelma maksaa tai mitä se teillä tarkoittaisi käytännössä, pyydä tarjous suoraan meiltä.